Mökötys

Ei valmistu mitään. Tyhmän pupun tyhmät jalat on ihan tyhmät. Ärsyttävä saparoglitterlanka ärsyttää.

Vaunupeitossa hajoaa vasen käsi, lanka on liian joustamatonta.

Kämmekkäät ei huvita.

Virkatakaan ei viitti.

Vauvanmyssystä loppui lanka kesken (kellään satu olemaan 4-5 grammaa Cascade 220:aa värissä Mimosa? Sellainen vaalea oranssi?).
Mallipäältä hajosi nenä.

Tyhmä harrastus ja tyhmät tarvikkeet. Löysin muuten lisää violettia lankaa.

Mikäs teitä ottaa päähän?

Pikkiriikkinen pipo

Tämä langanjämä oli pitkään ja hartaudella hillottu - kerän alkupäästä valmistuneet sukat olen blogannut elokuussa 2008! Lanka oli ja on mielestäni aivan ihanaista enkä ole vaan keksinyt sopivaa kohdetta tälle aarteelle. Ajatus vauvanmyssystä on kypsynyt vuosien varrella ja nyt viimeinkin aivoissani kopsahtivat toistensa kohdalle tämä lanka ja Veeran söpö myssy.


Hiirenkorville lämmikettä
Malli: Bits + Pieces
Lanka: Cherry Tree Hill Supersock Merino, 100% merinovilla, väri Birches, 25 grammaa eli 88,3 metriä
Puikot: 2,75 mm



En saanut näteiksi noita kavennusraitoja niin virkkasin niitä peittämään ketjusilmukoita. Helppo modaus, meni ehkä minuutti.



Vauvanpäätä mallaavat muki ja jälkiruokakulho, tietenkin.

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 19

Pipot: 3

Kulutetut grammat: 1743

Kulutetut metrit: 5294,6

Violetille sokea

Sanna, onko sulla violettia lankaa?
Ei, ei mulla kyllä taida olla muuta kuin merseroitua puuvillaa… eikun saattaa mulla olla yks jämä, ootas kun myllään…

No olipas niitä paljon! No tossa kassissa ei ainakaan oo enää mitään.

No joo, sukkalangoista ei ainakaan löydy violettia.

No NYT ainakin oli jo kaikki, eikö?

Olen nyt empiirisesti itselläni kokeillen tutkinut, että olen sokea taloudessa valiitseville violeteille asioille. Mulla on kunnon nyssäkkä violetteja lankoja itseltäni salaa.

Reiluja palkkiraitoja

Aina oikein -neule on yksi suurista rakkauksistani. Siinä on jotain konstailematonta ja maanläheistä, lämmintä ja kuohkeaa. Erityisen ihanaa se on mielestäni vauvaneuleissa.

Purl Soho on suunnitellut useamman vaunupeittokitin myymistään langoista. Värit ovat niissä huikeat, mutta idea yksinkertainen. Leveitä raitoja aina oikein. Ajatus on poltellut jo pidemmän aikaa, mutta nyt pienemmän ryhävalaan ja erään paitahankkeen tiimoilta kotona oli mieluisia värejä kuudeksi raidaksi asti.

Silti piti värisuunnittelussa turvautua Ravelry-kavereihin. Eniten ääniä saivat leveät raidat ja omaankin silmään se vaihtoehto alkoi näyttää parhaalta. Plus tietty että pystyi maksimoimaan kunkin värin hyödyntämisen, kun joitain ei tarvinnut tuplasti toisiin nähden.

Oranssit ja valkoinen raita sujuivat kuin tanssi muutamassa päivässä, mutta harmaisiin edettyäni totesin, että eihän mulla ollutkaan tuota vaaleinta harmaata. Tätäkään ei tietenkään olisi kannattanut etukäteen tarkistaa :P Onneksi jemmassa oli lahjakortti Titityyhyn ja sieltä taas ratsastettiin apuun. Niinku kuvainnollisesti!

Vaunupeitto Purl Sohon malliin

Ohje: Vaikka tämä, on worstedille.

Lanka: Cascade 220, värit Pumpkin, Mimosa, Natural, Silver gray, Charcoal ja Jet (kyllä toi tumminkin on oikeesti harmaa), n. 66 grammaa kutakin eli yhteensä 396 grammaa tai 796 metriä.

Puikot: 3,75 mm pyöröt

Koko: 70 x 95 cm

Kivaa ja helppoa ja onnistuu lopputyön sumentamilla aivoillakin, suosittelen :)

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 18

Peitot: 1

Kulutetut grammat: 1718

Kulutetut metrit: 5206,3

Tarmo ja Lenny

Tulipa taas oltua pitkään hiljaa. Mutta ihan oikeesti, mulla on syy! Kirjoitan lopputyötä kouluun ja se on aika hektisessä vaiheessa.

Lisäksi aika paljon aikaa on vienyt vanhempieni uusi koira! Faija on jo eläkkeellä ja äitikin kohta, joten aikaa ja poltetta oli uuden lenkkikaverin hankkimiseen. Tässä projektissa pääsimme siskon kanssa avustamaan aika tiiviisti, koska netti ja facebook ja ja ja… Aika pian sopiva haukku löytyikin, vaikkakin matkan päästä Espanjan Aurinkorannikolta.

Koiralla oli jo valmiiksi hyvä nimi: Tarmo. Saa nähdä, meneekö mulla vielä rukki ja koira sekaisin. Tarmokas tuo koira tosiaan onkin, hyvin leikkisä ja energinen, niin kuin toki noin vuoden ikäiselle pojalle sopiikin. Kuitenkin erinomaisen kiltti ja helppo, kulkee remmissä kuin ihmisen mieli, ei provosoidu ohitettavista koirista vaikka ne kuinka haukkuisivat jne. Jos sitä nyt sitten välillä kiipeää lavuaariin nuolemaan voiveistä tai syö jonkun sandaalin tai matosta hapsut, mitä sitten.

Käsityörintamalla tapahtuu anopin puolesta virkkaamista: Anoppi antoi mulle tehtäväksi tehdä tämän tarvikepakettina ostetun Lenny-pupun tässä kuussa odotetulle tulokkaalle. Jalkapohjat on jo valmiit.

Sammakko se loikki lampaantaljan poikki

Sukelsin Wollmeise-laatikkoon värinkaipuussani. Sielläpä olikin yllättävän tummaa! Yksi huolella hillottu Frosch-värinen sukkalankavyyhti kuitenkin löytyi ja varsin äkkiä se päätyi kerälle ja edelleen puikoille.

Tein kärkilisäykset 64 silmukkaan asti ja koska ei kirkkaampaakaan visiota tullut, aloitin Vuorela-mallineuleen taas kerran. Mitäs sitä hyvää vaihtamaan.

Näihin sukkiin kokeilin nyt pidempää kiilalevennyssarjaa (lisäykset joka kolmannella kerroksella joka toisen sijaan) ja tuntuu hyvältä ratkaisulta rintavaan jalkaan. Muuten on ihan perus-Vuorelat.

Sammakko Vuorelassa

Malli: Vuorela

Lanka: Wollmeise Twin, väri Frosch, 93 grammaa eli 288,2 metriä

Koko: 40

Puikot: 2,25 mm

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 17

Sukat: 13

Kulutetut grammat: 1322

Kulutetut metrit: 4410,3

Valaan siskonpoika

Muistattekin ehkä sen kommandopiposankarin? Kundilla on vissiin syntynyt jonkin verran luottoa tädin käsityöosaamiseen, kun näitä toiveita on kertynyt jonoksi asti. Nyt sain toteutettua jo syksyllä tehdyn tilauksen: "Samanlainen kuin tää (halaten meidän löhötyynynä toimivaa, yli metrin mittaista ryhävalasta), mutta pienempi ja oranssi."

Nähdäkseni tätien tehtäviin ei kuulu oranssien valaiden kyseenalaistaminen, joten ei muuta kuin lankaa tilaamaan. Kyllä siinä mahtoi olla Titityyn väelläkin kummasteltavaa, kun pyysin heitä mallaamaan, sopiiko vaaleampi oranssi nyt varmasti tummemman oranssin mahaväriksi. Mutta loistavana lankakauppana sieltä vain vahvistettiin, että hyvin sopii valaan mahaan tämä vaaleampi.

Ohje on siis Hazel the Humpback Whale, ja se on ilmaiseksi saatavilla Ravelrystä. Varoituksen sana: Ohjeessa on virheitä (kerroksella 74 ja jälleen kerroksesta 121 eteenpäin). Virheet ovat lähinnä silmukoiden määrään liittyviä, ja ensimmäiseen virheeseen mennessä on jo tajunnut ohjeen idean niin hyvin, että virheet huomaa hetimiten ja ne osaa korjata neuloessaan, jos ei ole aivan vasta-alkaja. Tässä auttaa myös valaan symmetria: esimerkiksi leuanalusuurteet ovat keskiviivan molemmin puolin toistensa peilikuvina, joten virhe on helppo korjata saman kerroksen toista puolta katsomalla.

Suurempi "ongelma" ohjeessa on se, että se on täysin auki kirjoitettu ohje ja pidemmillä kerroksilla alkaa helposti hyppiä lyhenteet silmissä. 

Mutta nuo ovat pieniä käyttömukavuusasioita. Ohjetta hieman soveltaen saa aikaan musta varsin mainion valaskalasen! 

Lopulta tein valaalle vain tosi vähän noita läiskiä, eviin, pyrstöön ja vähän pyrstön tyveen. Viime kerrasta viisastuneena päätin jäljitellä silmukoita intarsian sijaan.

Ylläolevassa kuvassa on muuten terveisiä teille, jotka jaksatte kehua mun käsialaa: Kyllä mäkin teen tuollaisia epätasaisia lisäyksiä (varsinkin kfb).

Tässä sitten meidän Ryhis otti vielä pikkuvalaan halaukseen. Isompi valas on neulottu Cascade 128:sta (ja osin kaksinkertaisesta 220:sta, kun 128 loppui kesken) ja se on kuonosta peffaan 102 cm pitkä. Pikkuvalas on neulottu yksinkertaisesta 220:sta ja sen strateginen mitta on 69 cm.

Valaan siskonpoika
Malli: Hazel the Humpback Whale
Lanka: Cascade 220, värit 7822 (Burned orange) ja 2436 (Mimosa), yhteensä 212 grammaa eli 426 metriä.
Puikot: 3,75 mm

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 16

Lelut: 1

Kulutetut grammat: 1229

Kulutetut metrit: 4122,1